AFGANISTAN-projekti
21.10.2006
==============================
TV1 Atlas to 14.12 klo 21.30 aiheesta..
==============================
Elisabethin tervehdys FC Espoolle!
==============================
Kynät ja vihot käyttöön...
==============================
EMMA ja VEETI kastettiin 21.11.2006
=============================
Ensimmäiset koulutarvikkeet saapuivat Afganistaniin 11.11.2006.
================================
Kiitän viestistä ja toivotan tärkeälle hankkeellenne kaikkea menestystä, kuten myös joukkueellenne peleissä.
parhain terveisin Erkki Tuomioja
==============================
Elisabeth Rehn: FC Espoon naisten jalkapallon edustusjoukkue on lähtenyt hyvälle asialle: te haluatte olla mukana luomassa maailman tytöille samoja mahdollisuuksia kuin teillä suomalaisina naisina on ollut. Te haluatte antaa Afganistanin tytöille mahdollisuudet koulutukseen, tasa-arvoon, vaikuttaa oman maansa tulevaisuuteen.
Kaikenlainen apu on tervetullutta, kynät, vihot, mutta myös tietotekniikka: minulta on usein pyydetty tietokoneita, jotta tytöt, naiset voisivat muodostaa yhteysverkkoja keskenään.
==============================
Puolustusministeri Seppo Kääriäisen viesti sihteerinsä Anne Jaakkolan välittämänä:
Kiitos puolustusministerille lähettämästänne viestistä. Ministeri pitää avustusprojektianne tärkeänä, itsekin tänä syksynä Afganistanissa vierailleena.
================================================
Elisabeth Rehn 29.11.2006:
Loistavaa, rauhanturvaajille ehkä myös terapiaa kaiken vaikean ja vaarallisen keskellä!Ensi vuoden puolella voin varmaankin osallistua aktiivisemmin projektiin, ainakin niin että tulen sopivana aikana tyttöjen treeneihin keskustelemaan asiasta heidän kanssaan.Terveisin, tulin eilen Indonesiasta Jakartasta ja Banda Acehista, ja lähden sunnuntaina Nairobiin, puhematkoja kaikki.
Elisabeth
====================================================
|
Afganistan: |
FC Espoon naisjalkapalloilijoilta apua Surobiin |
Suomalaisen ISAF-joukon CIMIC-ryhmä sai Surobin tyttökoulun oppilaat hyvälle tuulelle torstaina 23. marraskuuta, kun rauhanturvaajat jakoivat FC Espoon naisjalkapallojoukkueen lahjoittamia koulutarvikkeita koululaisille. |
===================================================
EMMA JA VEETI AFGANISTANISSA LÄHTÖVALMIINA-Apua tyttökouluille
Komentajakapteeni Marko Karppinen kastoi Emman. Luutnantti Olli Parkkinen kastoi Veetin. Kabulissa Camp Katariinassa viettettiin iloista perhejuhlaa tiistaina 21. marraskuuta, kun suomalaisen kriisinhallintajoukon panssariajoneuvot kastettiin. Juhlallisissa ristiäisissä Pasit nimettiin Emmaksi ja Veetiksi, jotka ovat vuoden 2006 yleisimmät lastennimet Suomessa. Nyt nimet komeilevat valkoisina ajoneuvojen etuosassa. ================================================= Suurimpia uhkia etenkin Kabulin alueella ovat mahdolliset tienvarsipommit, hyökkäykset ja itsemurhaiskut. Paseja käytetäänkin henkilö- ja materiaalikuljetuksiin lähinnä Kabulin lentokentän ja Camp Katariinan välillä, mutta myös pääkaupunkiseudulla toimiva siviili- ja sotilasyhteistyöhön keskittynyt CIMIC-ryhmä käyttää niitä toteuttaessaan hankkeitaan Surobin alueella. |
Suomalaispasit kaartoivat viimein Kabuliin
12.11.2006 13:19 | Afganistan
Jo vääntyvi hilpeän Movconin suu metkaan virnuun.
Camp Katariinan ulkopuolelta kuului lauantaina 11. marraskuuta tuttu töräys, kun rahtikoneella Kabuliin tuodut kaksi suomalaista panssariajoneuvoa, Pasia, ajoivat tukikohdan etupihalle soittaen äänimerkkejä.
Eritrean-operaatiossa aiemmin käytetyt ja Suomessa vihreiksi maalatut Pasit saapuivat venäläisellä rahtikoneella Kabulin lentokentälle illansuussa.
Suomalaiset olivat tilanneet ISAF-operaatioon varta vasten yksinkertaiset XA 180 –Panssarisisumallit, jotta niitä olisi mahdollisimman helppoa huoltaa Afganistanin vaativissa olosuhteissa – tarvittaessa vaikka Leathermanilla. Samassa rahdissa vaunuihin saatiin renkaita ja varaosia.
Askeettisen perusvarustuksensa lisäksi Paseissa on ilmastointilaite. Kabulissa ajoneuvoihin on määrä asentaa GPS-paikantamisjärjestelmä sekä ranskalaiset viestivälineet, jotta suomalaiset pystyvät operoimaan kansainvälisen johtoesikunnan tilannekeskuksen kanssa.
Sunnuntaina suomalaisrauhanturvaajat merkitsivät ajoneuvot kansallisuus- ja ISAF-tunnuksin.
Kauan odotetut Pasit parantavat huomattavasti suomalaisjoukkojen omaa suojaa Kabulin arvaamattomilla ajoväylillä, joilla on tapahtunut etenkin tämän vuoden kuluessa säännöllisin väliajoin iskuja kansainvälisiä joukkoja vastaan.
Paseja aiotaan käyttää henkilö- ja materiaalikuljetuksiin lähinnä Kabulin lentokentän ja Camp Katariinan välillä, mutta myös pääkaupunkiseudulla toimivan, siviili- ja sotilasyhteistyöhön keskittyneen CIMIC-ryhmän on määrä käyttää niitä toteuttaessaan hankkeitaan Surobin alueella.
Teksti ja kuvat: Tuomas Kainulainen
Tässä kuljetuksessa olivat mukana myös nämä koulutarvikkeet:
Tähän mennessä on saatu lahjoituksena seuraava määrä koulutarvikkeita:
VIHKOJA 1 550 KPL + 655 KPL = 2 205 KPL
LYIJYKYNIÄ 1 717 KPL + 477 KPL = 2 194 KPL
PYYHEKUMEJA 914 KPL + 695 KPL = 1 609 KPL
TEROITTIMIA 213 KPL + 1 438 KPL = 1 651 KPL
VÄRIKYNIÄ 415 KPL + 224 KPL = 639 KPL
KUULAKÄRKIKYNIÄ 121 KPL + 237 KPL + 420 KPL = 778 KPL
A4 PAPERIA 150 KPL + N. 2 000 KPL = 2 150
KPL
A4 MUISTILEHTIÖT = 17 KPL
KONSEPTI PAPERIA = 250 KPL
VIIVOITTIMIA 32 KPL + 51 KPL = 83 KPL
MUISTIINPANOLAPPUJA 28 KPL + 4 KPL = 32 KPL
PENAALEJA 5 KPL + 14 KPL = 19 KPLKOULUREPPUJA = 29 KPL
NITOJA 1 KPL + 2 PAKETTIA NIITTEJÄ
HARPPI 3 KPL
PENSSELI 15 KPL
VESIVÄRI PALETTI 1 KPL
ASKARTELUKIRJA 1 KPL
ASKARTELUPUNOS 12 KPL
TARRAKIRJA 1 KPL
KLIPSU 1 KPL
POST IT 2 KPL
KIILTOKUVIA
PEHMOLELUJA
3 PARIA TYTTÖJEN NAPPULAKENKIÄ
KAIKKI PELAA JALKAPALLO 1 KPL.
Kiitos kaikille tähän mennessä Projektimme osallistuneille!
=======================================================
"APUA AFGANISTANIN TYTTÖKOULUILLE"
Projektin suojelijan Elisabeth Rehnin tervehdys
Maajoukkueen jalkapallokoulu 21-22.10.2006
Todellinen rauha sisältää monia eri osasia, kaikki kovinkin tärkeitä. Elämme itse maassa jossa monet asiat ovat itsestään selviä – meillä on turvallinen elinympäristö, perusoikeutemme ovat turvattuja kuten oikeus terveydenhoitoon, koulunkäyntiin, tasa-arvoon. Suomalainen nuori tuskin edes pohtii sitä miltä tuntuisi olla vailla kaikkea tätä, samalla jatkuvasti peläten oman henkensä puolesta.
Monessa maassa tämä kuitenkin on karua todellisuutta. Nuoret jotka ovat todistaneet omassa lähipiirissään sodan julmuuden, kaipaavat erityisen paljon huolenpitoa, välittämistä, yhdessäoloa.
Afganistan on eräs niistä kohteista joita Suomi tukee monella tavalla, etenkin turvaamalla rauhanomaisen kehityksen sodan repimälle maalle. Rauhanturvaajamme tekevät uskomattoman arvokasta, ja myös vaarallista työtä maailman rauhan hyväksi.
Olen itse ollut etuoikeutetussa asemassa saadessani toimia sodan runtelemissa maissa pyrkimyksenä luoda kestävä rauha alueelle. Vasta toimiessa ruohonjuuritasolla pystyy näkemään mikä on ihmiselle olennaista ja välttämätöntä.
Ylitse kaiken muun nousee mahdollisuus koulunkäyntiin, varsinkin samanvertaiset mahdollisuudet tytöille ja pojille saada kouluopetusta. Koulutetut nuoret pystyvät rakentamaan oman maansa demokratiaa ja kehittymistä, kouluttamattomia nuoria voidaan ohjailla jopa jatkuvaan väkivallan käyttöön. Koulujen ja nuorten harrastusten kautta opitaan myös toimimaan ryhmässä hyvien asioiden puolesta. Olen saanut seurata suomalaisten rauhanturvaajien järjestämiä jalkapalloturnauksia mm Kosovossa ja Bosniassa – näissä on unohdettu etniset ryhmittymät tai uskontojen erot,pelikentällä punnitaan pelaamistaidot ja hyvä kaveruus.
FC Espoon naisten jalkapallon edustusjoukkue on lähtenyt hyvälle asialle: te haluatte olla mukana luomassa maailman tytöille samoja mahdollisuuksia kuin teillä suomalaisina naisina on ollut. Te haluatte antaa Afganistanin tytöille mahdollisuudet koulutukseen, tasa-arvoon, vaikuttaa oman maansa tulevaisuuteen.
Kaikenlainen apu on tervetullutta, kynät, vihot, mutta myös tietotekniikka: minulta on usein pyydetty tietokoneita, jotta tytöt, naiset voisivat muodostaa yhteysverkkoja keskenään.
Suomalaiset jalkapallonaiset – suomalaiset rauhanturvaajat – Afganistanin koululaiset. Siinä erinomainen ketju rakentamassa rauhaa ja kehitystä. Ketju ei välttämättä hyökkää eikä puolusta. Sen sijaan se rakentaa järjestelmiä jonka avulla jokainen koulua käyvä Afganistanin tyttönen on kolmen pisteen arvoinen.
Paljon onnea projektillenne!