Ilves
Ilves on tamperelainen Veikkausliiga-seura, jonka kotikenttä on Tammelan Stadion. Lue seuran historiasta, Suomen mestaruudesta ja neljästä cupvoitosta.
Seura lyhyesti
- Kaupunki
- Tampere
- Kotikenttä
- Tammelan Stadion
- Perustettu
- 1931
- Sarja
- Veikkausliiga
- Mestaruudet
- 1
- Verkkosivut
- Seuran sivut
Sarjataulukossa nyt
| Sij. | Joukkue | O | V | T | H | Maalit | ME | P |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 8 | Ilves | 25 | 10 | 4 | 11 | 42–38 | +4 | 34 |

Ilves on tamperelainen jalkapalloseura, jonka miesjoukkue pelaa Veikkausliigassa ja kotinaan on Tammelan Stadion. Seura on voittanut yhden Suomen mestaruuden, vuonna 1983, ja Suomen Cupin neljä kertaa.
Missä Ilves pelaa kotiottelunsa?
Kotikenttä on Tammelan Stadion Tampereen keskustan itäpuolella. Vanha stadion oli ollut käytössä vuodesta 1931, ja sen katsomoon mahtui noin 5 050 katsojaa, joista istumapaikkoja oli 1 300. Vanha, tunnelmallinen areena purettiin, ja sen tilalle rakennettiin kokonaan uusi stadion, jonka rakennusaika ulottui heinäkuusta 2021 huhtikuuhun 2024. Rakennustöiden ajan Ilves pelasi kotiottelunsa Tampereen stadionilla.
Uusi Tammela on kokonaan istumapaikkainen, ja sen kapasiteetti on 8 000 katsojaa. Stadion täyttää UEFAn neljännen kategorian vaatimukset, joten se kelpaa myös kansainvälisiin otteluihin. Rakennus on hybridi: jalkapallokentän yhteyteen on rakennettu asuntoja ja liiketiloja. Virallinen avaus pidettiin 6. huhtikuuta 2024 kauden avausottelussa FC Lahtea vastaan. Ilveksen kaikkien aikojen yleisöennätys on kuitenkin vanhalta ajalta: vuonna 1984 Ratinan stadionilla nähtiin 24 873 katsojaa, kun vastaan tuli Juventus.
Kotipelipaita on keltainen, shortsit vihreät ja sukat keltaiset.
Seuran perustaminen ja historia
Ilveksen perustava kokous pidettiin Tampereen lyseolla 10. huhtikuuta 1931, ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin entinen maalivahti Niilo Tammisalo. Jalkapallo ei kuitenkaan kulkenut jatkuvana linjana vuodesta 1931 nykypäivään: seuran ensimmäinen jalkapalloaika kesti 1930-luvun lopulle, toinen jakso 1940-luvulla päättyi Maakuntasarjaan, ja sen jälkeen Ilveksen jalkapallotoiminta oli tauolla.
Nykyinen jalkapallo-Ilves syntyi vuosina 1974–1975, kun velkaantunut Ilves-Kissat ja Tampellan Pallo yhdistettiin Ilvekseksi. Tauon jälkeen Ilves palasi kilpasarjoihin ja nousi pian huippusarjaan. Tilastoija RSSSF kertoo, että Ilves järjestettiin ennen kautta 1999 uudelleen Tampere Unitediksi, joka voitti mestaruuksia 2000-luvulla. Ilves-nimellä miesten joukkue on sen jälkeen palannut sarjoihin, ja sen paluu Veikkausliigaan tapahtui täydennyspaikan kautta kauden 2014 jälkeen. Seuran oman laskutavan mukaan Ilveksen mestaruus on vain vuoden 1983 titteli.
Montako mestaruutta Ilves on voittanut?
Ilves on voittanut Suomen mestaruuden yhden kerran, vuonna 1983. Mestaruusjoukkueen valmentajana toimi Jussi Ristimäki, ja Ari Hjelm kuului sen tunnetuimpiin pelaajiin. Muut tamperelaiset tittelit, kuten Tampere Unitedin 2000-luvun mestaruudet ja vuoden 1950 mestaruus, eivät ole mukana Ilveksen luvussa. RSSSF laskee koko sukulinjan mestaruuksia yhteensä viisi, mutta seura itse laskee vain vuoden 1983 tittelin.
Mestaruuden lisäksi seura on ollut sarjassa toinen kaudella 1985 ja kaudella 2024 sekä kolmas kausina 1984, 2017 ja 2025.
| Kilpailu | Voitot | Vuodet |
|---|---|---|
| Suomen mestaruus | 1 | 1983 |
| Suomen Cup | 4 | 1979, 1990, 2019, 2023 |
Muiden seurojen tittelit löytyvät sivulta Suomen mestarit ja cupvoittajat sivulta Suomen Cup.
Ilves Euroopassa
Ilveksen eurooppalainen taival alkoi 1980-luvun menestyksestä, ja seura on pelannut Euroopan cupeissa useita kertoja. Seuran omien tietojen mukaan ottelut ovat olleet seuraavat.
| Kausi | Kilpailu | Vastustaja |
|---|---|---|
| 1980 | Cupvoittajien cup | Feyenoord (tappiot 1–3 ja 2–4) |
| 1984–85 | Mestarien cup | Juventus (tappiot 0–4 ja 1–2) |
| 1986–87 | UEFA-cup | Rangers (0–4 Glasgow’ssa, 2–0 kotona) |
| 1991–92 | Cupvoittajien cup | Glenavon ja AS Roma |
| 2018 | Eurooppa-liiga | Slavia Sofia |
| 2020 | Eurooppa-liiga | Shamrock Rovers (rangaistuspotkukilpailu 11–12) |
Vuoden 1984 Juventus-ottelu on seuran historian suurin yleisötapahtuma. Cupvoittajien cupissa 1991–92 Ilves voitti ensimmäisen kierroksen kotiottelun Glenavonia vastaan 2–1 ja eteni toiselle kierrokselle Romaa vastaan.
Viimeisimmät kaudet
Kaudella 2022 Ilves sijoittui sarjassa yhdeksänneksi ja kaudella 2023 kahdeksanneksi, mutta kaudella 2023 se voitti silti Suomen Cupin finaalissa Honkan 2–1. Seuraavana kautena tuli hopeaa, kun Ilves oli sarjan toinen, ja kaudella 2025 pronssia kolmantena sijana. Vuonna 2024 seura palasi kotiotteluissaan uuteen Tammelaan.
Nykyisen kauden sarjasija ja ottelut päivittyvät sivulle Veikkausliiga. Vertailukohtina Ilveksen viime vuosien menestykselle ovat olleet mestaruuksia keränneet HJK ja KuPS.
Kannattajat ja yhteisö
Ilveksen kannattajakulttuuri on kehittynyt vaiheittain. 1970- ja 1980-luvuilla kannattajia edusti epämuodollinen huutosakki, ja 1990-luvulla taloudellisissa vaikeuksissa olleen seuran tueksi perustettiin kannattajayhdistys. Nykyinen kannattajaryhmä Niilon Pojat on nimetty seuran perustajan Niilo Tammisalon mukaan, ja se on järjestäytynyt kaudesta 2009 alkaen.
Seura on mukana myös harrastetoiminnassa. Ilves Futis-Liiga on Seppo Santasen johdolla perustettu kortteliliiga, jota kuvataan Suomen suurimmaksi. Jos oma kiinnostus on pelaamisessa eikä katsomisessa, aloita sivulta Aloita jalkapallo. Laajemman katsauksen suomalaisen jalkapallon vaiheisiin saat sivulta Jalkapallon historia.
Nuoret ja akatemia
Ilves kuvaa itseään Suomen suurimmaksi jalkapalloseuraksi: pelaajia on yli 4 000, joista noin 2 500 on poikia ja 1 500 tyttöjä. Seuran omien tietojen mukaan se on kasvattanut yli 30 maajoukkuepelaajaa. Viime aikoina ulkomaille ovat siirtyneet esimerkiksi Otto Huuhtanen Newcastle Unitediin ja Mikael Soisalo Middlesbroughiin. Nuoret pelaavat säännöllisesti kansainvälisissä turnauksissa, ja seura tekee yhteistyötä koulujen kanssa, jotta jalkapallo sopii arkeen. Samat ikäluokat ja pelimuodot kuvataan sivulla Ikäluokat ja pelimuodot.
Mestaruuskausi 1983 ja seuran legendat
Vuoden 1983 mestaruus ratkesi Ratinan stadionilla Kokkolan Pallo-Veikkoja vastaan noin 15 000 katsojan edessä. Mestaruusjoukkueen valmentaja Jussi Ristimäki johti Ilvestä myös vuoden 1990 cupvoittoon. Pelaaja Ari Hjelm, joka tuli Ilvekseen vuonna 1981, pelasi myöhemmin 100 A-maaottelua Suomen maajoukkueessa, ja hänen rinnallaan nuori Petri Ojala aloitti sarjauransa 19-vuotiaana 1983 ja pelasi seurassa 257 sarjaottelua.
Ilves on ottanut käyttöön oman Hall of Fame -perinteen, johon on nimetty muun muassa Ari Hjelm (258 ottelua, 139 maalia), puolustajakapteenit Markku Wacklin ja Seppo Räsänen, hyökkääjä Raimo Kuuluvainen sekä nuorisotyötä järjestänyt Seppo Santanen, jonka johdolla juniorisarja kasvoi noin 300 pelaajasta lähes 3 000 pelaajaan vuosina 1975–1995.
Seuran verkkosivut
Otteluohjelma, lipputiedot ja uutiset löytyvät osoitteesta ilvesfootball.com. Ilves.fi on koko urheiluseuran sivusto, johon kuuluvat myös muut lajit. Joukkueen valmentaja ja pelaajisto näkyvät myös Veikkausliigan omalla seurasivulla.
Aiheeseen liittyvää
Suomen mestarit Suomen miesten jalkapallomestarit vuosi vuodelta ja mestaruudet seuroittain: HJK on voittanut eniten, perässä HPS, Haka, TPS ja KuPS. Taulukko ja historia.
Veikkausliiga Veikkausliigan sarjataulukko, otteluohjelma ja tulokset sekä selitys: runkosarja, mestaruussarja ja karsintasarja, putoaminen, Euroopan paikat ja tasapisteet.
Suomen Cup Suomen Cupin ottelut ja tulokset sekä selitys: tulos tai ulos -malli, kierrokset, milloin Veikkausliiga-seurat tulevat mukaan ja mitä voittaja saa. HJK HJK on Helsingin jalkapalloklubi ja Suomen mestaruuksilla mitattuna maan menestynein seura. Katso kotikenttä Bolt Arena, historia ja mestaruudet. KuPS KuPS eli Kuopion Palloseura pelaa Väre Areenalla ja on voittanut Suomen mestaruuden kahdeksan kertaa. Tutustu seuran historiaan, kotikenttään ja mestaruuksiin.
Jalkapallon historia Jalkapallon historia aikajanana: Football Association 1863, ensimmäinen MM-turnaus 1930 sekä jalkapallon tulo Suomeen, Palloliitto 1907 ja maajoukkueen alku.