Jalkapallon historia
Jalkapallon historia aikajanana: Football Association 1863, ensimmäinen MM-turnaus 1930 sekä jalkapallon tulo Suomeen, Palloliitto 1907 ja maajoukkueen alku.
Nykyinen jalkapallo sai ensimmäiset yhteiset sääntönsä Englannissa 1863, kun Football Association perustettiin Lontoossa. Suomeen laji levisi 1800-luvun lopulta alkaen, ja Suomen Palloliitto perustettiin 1907. Ensimmäinen miesten maaottelu pelattiin 1911.
Aikajana: tärkeimmät vuodet
| Vuosi | Tapahtuma |
|---|---|
| 1863 | Football Association perustetaan Lontoossa, ja ensimmäiset säännöt hyväksytään |
| 1871 | Englannissa luodaan FA:n cup-turnaus |
| 1872 | Skotlanti ja Englanti pelaavat ensimmäisen virallisen maaottelun, 0–0 |
| 1885 | Ammattilaisuus sallitaan Englannissa |
| 1886 | Sääntöjä hallinnoiva IFAB perustetaan |
| 1904 | FIFA perustetaan |
| 1907 | Suomen Palloliitto perustetaan |
| 1908 | Ensimmäinen Suomen mestaruus, voittaja Unitas |
| 1911 | Suomen miesten ensimmäinen maaottelu Helsingissä, tappio Ruotsille 2–5 |
| 1912 | Tukholman olympialaiset: Suomi pelaa välieriin asti |
| 1930 | Ensimmäiset MM-kisat Uruguayssa |
| 1990 | Veikkausliiga korvaa Mestaruussarjan |
Milloin jalkapallo keksittiin?
Yhtä keksimishetkeä ei ole, ja siksi kysymykseen voi vastata vain rajaamalla, mitä jalkapallolla tarkoitetaan. Pallon potkimista on pelattu eri puolilla maailmaa vuosisatojen ajan, ja varhaisimpia tunnettuja potkupelejä on kiinalainen cuju, jota pelattiin yli 2 000 vuotta sitten. Moderni jalkapallo syntyi 1800-luvulla Englannissa. Koulut ja yliopistot pelasivat potkupalloa kukin omilla säännöillään, ja ottelut seurojen välillä olivat vaikeita, kun kaikki tulkitsivat pelin eri tavoin. Lontoolaiset seurat kokoontuivat Freemasons’ Tavernissa Lontoossa lokakuussa 1863 perustamaan Football Associationin. Mukaan lähetti edustajansa kaksitoista seuraa, ja tavoitteena oli yhteinen sääntökokoelma, jonka mukaan seurat voisivat pelata keskenään ilman jatkuvaa riitelyä siitä, mitä saa tehdä. Ennen sitä jokainen koulu ja seura noudatti omia tapojaan. Joulukuussa hyväksytyissä ensimmäisissä säännöissä jätettiin pois jalkoihin potkiminen, jota Blackheath-seura olisi halunnut säilyttää. Aloitteen yhteisistä säännöistä teki lakimies Ebenezer Morley, joka perusti Barnes-seuran ja ehdotti sääntöjä Bell’s Life -lehdessä.
Miten peli kehittyi yhteisiksi säännöiksi?
Kun säännöt oli sovittu, laji levisi nopeasti. FA:n cup-turnaus aloitettiin 1871, ja ensimmäinen virallinen maaottelu Skotlannin ja Englannin välillä pelattiin marraskuussa 1872 maalittomaan tasapeliin. Ammattilaisuus hyväksyttiin Englannissa 1885, ja kolme vuotta myöhemmin perustettiin Football League kahdentoista seuran voimin.
Sääntöjen ylläpito siirtyi 1886 perustetulle International Football Association Boardille eli IFABille. Se päivittää yhä jalkapallon sääntökirjaa, jota Suomessakin noudatetaan. Nykyiset säännöt ja niiden ydinasiat on käyty läpi sivulla jalkapallon säännöt. FIFA perustettiin 1904 kansainväliseksi kattojärjestöksi. Ensimmäinen miesten MM-turnaus pelattiin Uruguayssa 1930. Voittajat ja finaalit löytyvät sivulta MM-kisat.
Milloin jalkapallo tuli Suomeen?
Tarkkaa alkua ei tiedetä, ja Palloliitto itsekin toteaa, ettei täyttä varmuutta ole. Yksi mahdollinen ajankohta on 1876, jolloin peliä pelattiin vapaaehtoisen palokunnan juhlassa Helsingin Kaisaniemen puistossa. Toisen version mukaan voimistelunopettaja Viktor Heikel esitteli lajin jo kuusi vuotta aiemmin Hufvudstadsbladet-lehden kirjoituksessa. Alkuaikoina ei ollut selvää, muistuttiko peli nykyistä jalkapalloa vai rugbya, sillä käsien käyttö oli epäselvää.
1880-luvulla Suomen kouluissa pelattiin potkupalloa, josta käytettiin nimeä sparkball. Heikel ja Carl Poppius suomensivat pelin sääntöjä. Poppiuksen versiossa pelaajien määrää ei ollut rajattu lainkaan, joten kaikki pääsivät mukaan.
Todellinen nousu alkoi 1906. Helsinkiläinen Unitas teki silloin matkan Pietariin ja järjesti otteluita turkulaisten ja kokkolalaisten joukkueiden kanssa, ja samana vuonna ilmestyi kirja Jalkapallopeli, jonka säännöt oli lainattu Saksasta. Ottelut kuitenkin aiheuttivat jatkuvia riitoja sääntöjen tulkinnasta. Siksi Suomen Palloliitto perustettiin 19. toukokuuta 1907 Ravintola Catanissa Helsingissä. Perustajajäseniä olivat helsinkiläiset Unitas, Polyteknikkojen urheiluseura ja Stjernan, viipurilainen Viborgs Hockeyklubb, turkulaiset Åbo Idrottsvänner ja Turun Jalkapalloseura sekä kokkolalainen Idrottens Vänner.
Palloliiton perustamisen aikaan Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa, joten kansainvälinen vertailukohta löytyi usein Pietarista, Tukholmasta ja Saksasta. Liiton perustaminen kuitenkin liitti suomalaisen jalkapallon nopeasti kansainväliseen perheeseen: liitto on ollut FIFAn jäsen vuodesta 1908 ja UEFAn perustajajäsen vuodesta 1954.
Suomen jalkapallon virstanpylväät
Ensimmäinen mestaruus ja sarjajärjestelmä. Ensimmäinen Suomen mestaruus ratkaistiin 1908, ja sen voitti perustajajäsen Unitas voitettuaan vain kaksi ottelua. Mestaruus ratkaistiin cup-muotoisella turnauksella vuoteen 1929 asti, ja mukana olivat vain Palloliiton seurat. Työväen urheiluliittojen seurat pääsivät virallisiin kilpailuihin vasta 1948. Mestaruussarja alkoi 1930 ja jatkui vuoteen 1989, ja 1990 sen korvasi Veikkausliiga. Mestarien luettelo on sivulla Suomen mestarit.
Maajoukkue. Maajoukkueen ensimmäinen ottelu piti pelata jo 1908, mutta se peruuntui koleran takia. Ensimmäinen ottelu pelattiin lokakuussa 1911 Helsingin Eläintarhassa, ja Suomi johti Ruotsia 2–0 viidessä minuutissa. Maalit tekivät Uno Lindbäck ja taiteilija Paul Jeroma. Ruotsi kuitenkin voitti 5–2, ja ottelu on jäänyt muistiin esimerkkinä siitä, miksi 2–0 on vaarallisin johto. Vuoden 1912 Tukholman olympialaisissa Suomi voitti Italian ja Venäjän, hävisi välierässä Britannialle 0–4 ja pronssiottelussa Alankomaille 0–9. Maajoukkueen nykyvaiheita voi seurata sivulta Huuhkajat.
Naisten jalkapallo. Englannissa naisten jalkapallo kiellettiin 1921, ja kielto päättyi 1971. Samana vuonna Suomessa alkoivat naisten sarjapelit, ja naisten maajoukkue perustettiin 1973. Naisten maajoukkue eli Helmarit ehti kolme kertaa EM-kisoihin ennen kuin miesten A-maajoukkue pääsi ensimmäiseen suurturnaukseensa. Naisten pääsarja sai nimekseen Kansallinen liiga 2020. Nykypäivän tarjontaa käsittelee sivu tyttöjen ja naisten jalkapallo.
Suomalaiset maailmalla. Ensimmäinen suomalainen ammattilainen oli Aulis Rytkönen, jonka ranskalainen Toulouse nosti ammattilaiseksi 1952 olympialaisten jälkeen. Jari Litmanen voitti Mestarien liigan Ajaxin paidassa 1995 ja sijoittui Ballon d’Or -äänestyksessä kolmanneksi, ja Sami Hyypiä voitti Mestarien liigan kymmenen vuotta myöhemmin. Litmasen uraan tutustut sivulla Jari Litmanen.
Seurat Euroopassa. Kuusysi eteni Euroopan Cupin puolivälieriin 1986 ja putosi niukasti Steaua Bukarestille. HJK pelasi Mestarien liigan lohkovaiheessa 1998–1999, mikä oli suomalaisseuralle ennennäkemätön saavutus. Kuusysi pelasi 1991 UEFA-cupissa Liverpoolia vastaan, ja sen pelipaidan pankkimainos hämmensi kuuluisan Kop-katsomon yleisöä. Nykyisten seurojen vaiheisiin voi tutustua sivulla HJK.
Suurturnaus. Miesten maajoukkue yritti selviytyä EM- tai MM-kisoihin 33 kertaa 81 vuoden aikana ennen onnistumista. Suomi varmisti paikkansa EM-kisoihin marraskuussa 2019 Markku Kanervan johdolla, ja siitä kerrotaan sivulla EM-kisat.
Miten sääntöjä on päivitetty uudelle ajalle?
Sääntökirja ei ole pysynyt paikallaan 1863 jälkeen, vaan IFAB päivittää sitä vuosittain. Muutokset ovat kuitenkin yleensä pieniä: yksi tilanne tarkentuu, yksi rangaistus muuttuu tai yksi aikaraja lyhenee. Esimerkiksi maalivahdin pallonhallinnan rajaksi on tullut kahdeksan sekuntia, ja ylityksestä tuomitaan vastustajalle kulmapotku. Muutokset käydään Suomessa läpi Palloliiton suomentamassa sääntökirjassa, josta kerrotaan lisää sivulla jalkapallon säännöt.
Teknologia on tullut peliin viime vuosina. Videoavusteinen erotuomaritoiminta eli VAR otettiin Suomessa ensi kertaa käyttöön Suomen Cupin välierässä elokuussa 2024, ja kyseisenä vuonna sitä käytettiin yhteensä yhdessätoista ottelussa. Käyttö on edennyt vaiheittain, ja tarkempi kuvaus on sivulla VAR jalkapallossa.
Suomen jalkapallokenttä on muuttunut myös fyysisesti. Palloliitto huomauttaa, että Suomen sijainti ja nykyaikaiset tekonurmikentät ovat poistaneet suurimman osan sääolosuhteiden aiheuttamista otteluiden siirroista. Kun ensimmäinen maaottelu peruuntui 1908 koleran vuoksi ja pelattiin vasta 1911, kyse oli aivan toisenlaisesta maailmasta.
Mitä historiasta kannattaa muistaa?
Jalkapallon historia kulkee kahta rataa: sääntöjen yhtenäistämistä ja lajin leviämistä. Yhteiset säännöt 1863 mahdollistivat seurojen väliset ja myöhemmin maiden väliset ottelut. Suomessa sama kehitys toistui 1907, kun Palloliitto antoi seuroille yhteiset kilpailut. Suunta oli molemmissa maissa sama: ensin säännöt, sitten sarjat, sitten maaottelut. Jos haluat ymmärtää nykypeliä, aloita jalkapallon säännöistä ja siirry sieltä kisoihin: MM-kisat ja EM-kisat näyttävät, mihin lajin kansainvälinen kehitys on johtanut.
Aiheeseen liittyvää
Jalkapallon säännöt selkeästi Jalkapallon säännöt selkeästi: 17 sääntöä taulukossa, pelaajamäärä, otteluaika, vaihdot ja uudet säännöt 2026 Palloliiton sääntökirjan pohjalta.
Jalkapallon MM-kisat Jalkapallon MM-kisojen voittajat 1930 alkaen: Brasilia on maailmanmestari viisi kertaa. Taulukko finaaleista, historia ja seuraavat MM-kisat 2030.
Suomen mestarit Suomen miesten jalkapallomestarit vuosi vuodelta ja mestaruudet seuroittain: HJK on voittanut eniten, perässä HPS, Haka, TPS ja KuPS. Taulukko ja historia.
Huuhkajat Huuhkajat on Suomen miesten jalkapallomaajoukkue: päävalmentaja Jacob Friis, EM-kisat 2020, ennätysmiehet Litmanen ja Pukki sekä pelaajat ja historia. Jari Litmanen Jari Litmanen on Huuhkajien kaikkien aikojen ottelukuningas ja Mestarien liigan voittaja 1995. Lue ura Lahden Reipaasta Ajaxiin, Barcelonaan ja Liverpooliin.
Jalkapallon EM-kisat Jalkapallon EM-kisojen voittajat vuodesta 1960: Espanja on voittanut eniten. Finaalitaulukko, historia ja seuraavat EM-kisat 2028 Britanniassa ja Irlannissa.