HJK

Missä HJK pelaa kotiottelunsa?

Kotikenttä on Bolt Arena osoitteessa Urheilukatu 5 Helsingissä, Töölön urheilualueella. Stadion rakennettiin vuosina 1999–2000 ja otettiin käyttöön kesällä 2000, ja sen jälkeen sillä on ollut useita sponsorinimiä: Finnair Stadium, Sonera Stadium, Telia 5G Areena ja nykyinen Bolt Arena. Nimi on vaihtunut, mutta paikka on pysynyt samana, ja samaa kenttää kutsutaan usein myös Töölön jalkapallostadioniksi.

Kotipelipaidassa on sinivalkoiset raidat, siniset shortsit ja siniset sukat, vierailupelit pelataan keltaisessa asussa. Katsomon kapasiteetista eri lähteet antavat hieman eri lukuja, joten tarkka paikkamäärä kannattaa tarkistaa seuran omilta sivuilta ennen kuin sen lainaa. Samoilta sivuilta löytyvät myös ottelut ja lipputiedot.

Espoosta Töölöön pääsee pääkaupunkiseudun joukkoliikenteellä, joten HJK on monelle espoolaiselle lähin Veikkausliigan kotiottelu. Espoon oma jalkapallotarjonta on koottu sivulle Espoon seurat.

Seuran perustaminen ja alkuvuodet

Ajatuksen jalkapalloon erikoistuneesta seurasta sai suurluistelija Franz Fredrik Wathén vuoden 1906 lopulla. Hän toi ajatuksen esiin uudelleen helmikuussa 1907 voimisteluillassa Kaisaniemessä, ja toukokuussa Kaisaniemen vanhalla keilaradalla tehtiin periaatepäätös seuran perustamisesta. Varsinainen perustava kokous pidettiin samassa paikassa 19. kesäkuuta 1907, ja Wathén valittiin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Seuran nimi on Helsingin Jalkapalloklubi, ruotsiksi Helsingfors Fotbollsklub.

Seura oli varhain liikkeellä myös nuorisotyössä: vuonna 1914 HJK järjesti Suomen ensimmäisen nuorille tarkoitetun turnauksen. Ensimmäinen Suomen mestaruus tuli vuonna 1911, ja varhaisten mestaruuksien sarja jatkui 1910-luvulla ja 1920-luvun puolella. Mestaruudet ratkaistiin tuolloin vielä cup-tyyppisessä turnauksessa, ja nykyisenkaltainen Mestaruussarja alkoi vasta vuonna 1930.

Montako mestaruutta HJK on voittanut?

Seuran oman laskutavan mukaan HJK on voittanut Suomen mestaruuden 33 kertaa. Luku sisältää myös ennen vuotta 1930 voitetut mestaruudet, joita on seitsemän. Pelkästään Mestaruussarjan ja Veikkausliigan aikana tittelit ovat 26, joten vastaus riippuu siitä, lasketaanko cup-aikaiset mestaruudet mukaan. Seura laskee ne.

Mestaruudet ovat tulleet useina jaksoina. Vuosikymmenistä 1980-luku toi neljä titteliä (1981, 1985, 1987 ja 1988), ja erityisen vahva jakso oli 2009–2014, jolloin seura voitti kuusi mestaruutta peräkkäin. Uusin putki on vuosilta 2020–2023, jolloin mestaruuksia tuli neljä peräkkäin. Kaikki mestarit vuosi vuodelta on koottu sivulle Suomen mestarit, ja cupin historia löytyy sivulta Suomen Cup.

HJK Euroopassa

HJK on Suomen eurooppalaisen jalkapallon edelläkävijä. Kaudella 1998–99 seura voitti Metzin Mestarien liigan karsinnassa yhteismaalein 2–1 ja pääsi lohkovaiheeseen, minkä jälkeen se on edelleen ainoa suomalaisseura, joka on pelannut Mestarien liigan lohkovaiheessa. Lohkossa HJK voitti Benfican kotonaan ja otti pisteitä myös Kaiserslauternista, mutta hävisi PSV:lle kaksi kertaa.

Eurooppa-liigan lohkovaiheessa HJK on pelannut kahdesti, kaudella 2014–15 ja kaudella 2022–23. Ensimmäisellä kerralla seura eteni lohkoon voitettuaan Rapid Wienin pudotuspelikarsinnassa, ja kaudella 2022–23 lohkon vastustajia olivat Roma, Real Betis ja Ludogorets. Pelaajaluettelot ja ottelutiedot löytyvät UEFAn omilta sivuilta.

Viimeisimmät kaudet

Kaudella 2022 HJK voitti sekä runkosarjan 49 pisteellä että mestaruussarjan 58 pisteellä, ja KuPS jäi toiseksi. Kaudella 2023 mestaruus tuli uudelleen, kun HJK päätti sarjan ykkösenä. Kaudella 2024 sija oli kolmas, ja kaudella 2025 seura sijoittui viidenneksi mestaruussarjassa. Kaudella 2025 HJK kuitenkin voitti Suomen Cupin finaalissa KuPS:n 1–0 Tampereella, ja se oli seuran viidestoista cupvoitto. Kaudella 2026 cupin finaali meni toiseen suuntaan: FC Inter voitti HJK:n 1–0.

Tämän hetken sarjasijoitus ja otteluohjelma päivittyvät sivulle Veikkausliiga, joten niitä ei kannata etsiä tästä tekstistä. Mestaruustaistoissa tuoreimmat vastustajat ovat olleet esimerkiksi KuPS ja FC Inter.

Pelaajia, jotka ovat edustaneet HJK:ta

HJK on ollut monen suomalaisen uran lähtö- tai paluupaikka. Esimerkiksi Teemu Pukki ja Joel Pohjanpalo ovat pelanneet seurassa uransa aikana, ja Jari Litmanen edusti HJK:ta uransa eri vaiheissa. Pelaajien uratiedot, ottelumäärät ja nykyiset seurat löydät heidän omilta sivuiltaan.

Ammattilaisuus, Eurooppa ja paikallisvastustaja

Seuran omien historiakirjoitusten mukaan 1960 oli käänteentekevä vuosi: Olli Lyytikäinen aloitti puheenjohtajana ja Ranskasta palannut Aulis Rytkönen, jota kutsutaan Suomen ainoaksi ammattilaistähdeksi, liittyi seuraan. Seura on julkaissut juhlavuoden artikkelisarjan, jossa yksi osa käsittelee vuotta 1965 ja nimeä “Stadin herroina Eurooppaan”. Seuran eurooppalaisen taipaleen alku ajoittuu siis 1960-luvun puoliväliin.

Pääkaupunkiseudun paikallisottelu on Stadin derby HJK:n ja HIFK:n välillä. Se alkoi Veikkausliigassa vasta vuonna 2015, kun HIFK nousi pääsarjaan, ja ensimmäisenä kautena kaikki kolme ottelua päättyivät 1–1. Vuonna 2016 tulokset olivat HJK:n 2–1-voitto, 0–0 ja HIFK:n 2–1-voitto, ja vuonna 2017 HJK voitti kaksi ottelua ja yksi päättyi tasan. Derby on siis ollut tasainen.

Paluu kotiin

Teemu Pukki palasi HJK:hon vuonna 2025 ja voitti seurassa Suomen Cupin samana vuonna. Pukki oli pelannut HJK:ssa jo kausina 2010–2011, joten paluu oli täysi kierros. Perustajana toiminut Franz Fredrik Wathén oli suurluistelija, eli seura sai alkunsa urheilijan aloitteesta.

Seuran verkkosivut ja juniorit

Viralliset uutiset, lipunmyynti ja joukkueen kokoonpano ovat seuran omilla sivuilla osoitteessa hjk.fi. Seuran sivustolla on omat osionsa miesten ja naisten joukkueille sekä junioreille. Naisten joukkue pelaa Kansallisessa Liigassa, jonka tilanteen näet sivulta Kansallinen liiga. Veikkausliigan oma seurasivu kokoaa saman tiedon yhteen liigan muiden joukkueiden kanssa.