Jalkapallon säännöt selkeästi

Jalkapallon 17 sääntöä lyhyesti

Yksityiskohtaisemmin säännöistä kerrotaan omilla sivuillaan, joihin viitataan alla.

Montako pelaajaa jalkapallossa on?

Kummassakin joukkueessa on kentällä enintään 11 pelaajaa, joista yksi on maalivahti. Ottelu ei voi alkaa eikä jatkua, jos jommassakummassa joukkueessa on alle seitsemän pelaajaa.

Aloittavan yhdentoista lisäksi joukkueella on vaihtopelaajia. Montako vaihtopelaajaa nimetään, ratkaisee kilpailumääräys. Lapsilla ja nuorilla pelimuoto voi olla pienempi, esimerkiksi 5v5 tai 8v8. Ikäluokkien pelimuodot selviävät sivulta ikäluokat ja pelimuodot.

Kuinka kauan jalkapallo-ottelu kestää?

Ottelu kestää kaksi 45 minuutin puoliaikaa, ellei erotuomari ja joukkueet kilpailumääräysten sallimissa rajoissa sovi muuta. Puoliaikojen välinen tauko saa olla enintään 15 minuuttia.

Pelikello ei pysähdy, vaan erotuomari lisää puoliaikojen loppuun aikaa pelin katkoista. Lisäaikaa kertyy muun muassa vaihdoista, loukkaantuneiden arvioinnista, viivyttämisestä, henkilökohtaisista rangaistuksista, videotarkastelusta ja maalinjuhlinnasta. Neljäs erotuomari näyttää lisäajan vähimmäismäärän, ja erotuomari voi pidentää sitä mutta ei lyhentää. Lisää: ottelun kesto.

Montako vaihtoa saa tehdä?

Virallisessa kilpailussa vaihtoja saa tehdä enintään viisi. Tarkan määrän päättää FIFA, maanosaliitto tai kansallinen liitto. Ylimpien sarjojen ja A-maajoukkueiden otteluissa, joissa viisi vaihtoa on sallittu, vaihdot voi käyttää enintään kolmessa vaihtotapahtumassa, ja lisäksi puoliajan tauolla voi vaihtaa vapaasti.

Muissa otteluissa joukkueet sopivat vaihtojen enimmäismäärästä keskenään ja ilmoittavat sen erotuomarille ennen ottelua. Jos sopimusta ei synny tai erotuomarille ei kerrota, kummallekin sallitaan enintään kuusi vaihtoa. Pelaaja, joka on vaihdettu pois, ei yleensä palaa peliin. Edestakaiset vaihdot ovat sallittuja vain juniori-, JKKI-, erityisryhmä- ja ruohonjuuritason jalkapallossa. Vaihtojen säännöt on kerätty sivulle vaihdot.

Miten peliä pelataan ja mitä rikkeistä seuraa?

Peli alkaa alkupotkulla, ja samalla tavalla sitä jatketaan hyväksytyn maalin jälkeen. Pallo on pelissä, kunnes se on kokonaan ylittänyt pääty- tai sivurajan tai erotuomari katkaisee pelin. Rikkeestä tuomitaan vapaapotku, rangaistusalueella tehdystä rikkeestä rangaistuspotku. Suora vapaapotku annetaan esimerkiksi kaatamisesta, työntämisestä ja käsivirheestä. Epäsuora vapaapotku annetaan muun muassa vaarallisesta pelitavasta ja paitsiosta, ja siitä ei voi tehdä maalia ennen kuin toinen pelaaja on koskenut palloon.

Törkeämmistä rikkeistä ja sopimattomasta käytöksestä erotuomari antaa keltaisen tai punaisen kortin. Ne selitetään sivulla keltainen ja punainen kortti.

Miten peli jatkuu, kun pallo menee ulos?

Pallon ylitettyä sivu- tai päätyrajan peli jatkuu sen mukaan, mistä rajasta ja kenen jäljiltä pallo meni:

Rajaheitosta ei voi tehdä maalia suoraan: jos pallo menee vastustajan maaliin, tuomitaan maalipotku, ja jos heittäjän omaan maaliin, kulmapotku. Rajaheitossa heittäjän on seistävä kasvot kentälle päin, molemmat jalat osittain sivurajalla tai sen ulkopuolella, ja pallo heitetään molemmin käsin pään takaa. Vastustajien on oltava vähintään kahden metrin päässä.

Maalipotkusta ja kulmapotkusta voi tehdä maalin suoraan vastustajan maaliin. Kulmapotkussa vastustajien on pysyttävä vähintään 9,15 metrin päässä kulma-alueen kaaresta, kunnes pallo on pelissä. Epäsuoran vapaapotkun erotuomari osoittaa nostamalla käden pään yläpuolelle, ja maali ei kelpaa, ellei pallo ole koskenut toista pelaajaa. Jos epäsuora vapaapotku menee suoraan vastustajan maaliin, tuomitaan maalipotku.

Milloin maali on maali ja kuka voittaa?

Maali on tehty, kun koko pallo ylittää päätyrajan maalitolppien välistä ja yläriman alta, eikä maalin tehnyt joukkue ole syyllistynyt rikkomukseen. Enemmän maaleja tehnyt joukkue voittaa, ja jos maaleja on yhtä paljon, ottelu päättyy tasan.

Jos kilpailumääräykset vaativat voittajan, tasapeli voidaan ratkaista vierasmaalisäännöllä, kahdella enintään 15 minuutin jatkoajan puoliajalla tai rangaistuspotkukilpailulla. Rangaistuspotkukilpailuun voivat osallistua vain ne pelaajat, jotka ovat ottelun päättyessä kentällä tai tilapäisesti kentän ulkopuolella. Kumpikin joukkue valitsee potkujärjestyksen itse.

Mitä pelaajalla pitää olla yllään?

Pakollinen varustus koostuu hihallisesta paidasta, shortseista, sukista, säärisuojista ja jalkineista. Säärisuojien on oltava sukkien peittämät ja riittävän kokoiset tarjoamaan kohtuullisen suojan. Kaikki korut on poistettava, eikä niitä saa peittää teipillä. Joukkueiden värien on erotuttava toisistaan ja erotuomaristosta, ja maalivahdin värien on erotuttava sekä muista pelaajista että erotuomaristosta. Kapteenilla on oltava käsivarsinauha. Säärisuojien valinnasta kerrotaan sivulla säärisuojat.

Ketkä ottelua johtavat?

Ottelua johtaa erotuomari, jonka päätös on aina lopullinen. Apuna ovat kaksi avustavaa erotuomaria, joiden lippu osoittaa muun muassa paitsion ja pallon menemisen ulos, sekä neljäs erotuomari, joka valvoo vaihtoja ja näyttää lisäajan. Isoissa otteluissa mukana ovat myös lisäerotuomarit sekä videoerotuomari ja avustava videoerotuomari. Videotarkastelun periaate on, että videoerotuomari voi auttaa vain selkeissä ja ilmeisissä virheissä tai vakavissa huomaamatta jääneissä tilanteissa. Lisää on sivulla VAR.

Mitä jalkapallossa ei saa tehdä?

Sääntö 12 jakaa rikkeet kahteen ryhmään. Suoran vapaapotkun aiheuttavat muun muassa käsivirhe, vastapelaajan kiinnipitäminen, vastapelaajan etenemisen estäminen kontaktilla sekä puraiseminen ja sylkeminen. Käsivirhe ei ole jokainen kosketus palloon kädellä: rike syntyy, kun pelaaja koskettaa palloa tarkoituksella tai kun käsi tekee vartalosta epäluonnollisesti isomman. Käsivarren yläraja kulkee kainalon kohdalla.

Epäsuoran vapaapotkun saa aikaan esimerkiksi vaarallinen pelitapa, vastapelaajan etenemisen estäminen ilman kontaktia sekä protestointi ja loukkaava kielenkäyttö. Saksipotku on sallittu, jos se ei ole vaarallinen vastapelaajalle.

Maalivahtia koskevat omat rajoituksensa. Hän ei saa pitää palloa käsissään yli kahdeksaa sekuntia, ja rikkeestä vastustaja saa kulmapotkun. Maalivahti ei myöskään saa ottaa käsiinsä palloa, jonka kanssapelaaja on tarkoituksella potkaissut hänelle, eikä palloa, jonka hän saa suoraan kanssapelaajan rajaheitosta. Näistä tuomitaan epäsuora vapaapotku vastustajalle.

Rikkeen vakavuus ratkaisee, tuleeko vain vapaapotku vai myös henkilökohtainen rangaistus. Sääntökirjan mukaan holtiton rike ei vaadi korttia, piittaamaton rike johtaa keltaiseen ja kohtuuton voiman käyttö punaiseen korttiin.

Mitä paitsio tarkoittaa?

Pelaaja on paitsioasemassa, jos hänen päänsä, vartalonsa tai jalkojensa osa on vastustajan kenttäpuolella ja lähempänä vastustajan päätyrajaa kuin sekä pallo että toiseksi alin vastustaja. Pelkkä paitsioasemassa oleminen ei ole rikkomus. Paitsio tuomitaan vasta, kun paitsioasemassa oleva pelaaja osallistuu aktiivisesti peliin, kun kanssapelaaja pelaa palloa. Selitys esimerkkeineen on sivulla paitsio.

Mitä uusia sääntöjä jalkapalloon on tullut?

Sääntöjä muutetaan lähes joka vuosi, ja Palloliiton suomennos listaa muutokset sääntökirjan lopussa. Jalkapallosäännöt 2026 -julkaisun yhteenvedon mukaan keskeisiä muutoksia ovat:

• Maalivahdin kahdeksan sekunnin pallonhallinnan loppulaskentaan on oma merkki: erotuomari näyttää viimeiset viisi sekuntia. Jos maalivahti pitää palloa käsissään yli kahdeksan sekuntia, vastustajalle tuomitaan kulmapotku.
• Erotuomaripallo pudotetaan rangaistusalueen sisällä puolustavan joukkueen maalivahdille. Muualla se annetaan sille joukkueelle, jolla oli tai olisi ollut pallonhallinta.
• Kun maalivahti heittää pallon, paitsioasema määritetään hetkellä, jolloin hän viimeksi kosketti palloa.
• Rangaistuspotku uusitaan, jos potkaisija vahingossa potkaisee palloa molemmilla jaloilla tai pallo osuu hänen toiseen jalkaansa ennen kuin se menee maaliin.
• Kulmapotku suoritetaan siltä kulma-alueelta, joka on lähimpänä maalivahdin sijaintia rangaistuksen määräämishetkellä.
• Kilpailut voivat ottaa käyttöön ohjeen, jonka mukaan vain kapteeni saa lähestyä erotuomaria.

Jotkin muutokset koskevat vain kilpailuja, jotka päättävät ottaa ne käyttöön. Oman sarjan käytäntö kannattaa tarkistaa kilpailumääräyksistä. Erotuomarin työhön kiinnostunut löytää ohjeet sivulta tuomariksi.

Voiko sääntöjä muuttaa eri sarjoissa?

Samat säännöt pätevät lähtökohtaisesti kaikkialla, mutta IFAB sallii kansallisille liitoille tietyt poikkeukset. Junioreiden, veteraanien (Suomessa JKKI), vammaisurheilijoiden ja ruohonjuuritason otteluissa liitto voi muuttaa kentän kokoa, pallon kokoa ja painoa, maalin kokoa, puoliaikojen pituutta sekä sallia edestakaiset vaihdot. Siksi lasten sarjoissa pelataan pienemmillä maaleilla ja lyhyemmillä otteluilla kuin aikuisilla. Pallon koosta lisää sivulla pallon koko.

Jos ottelussa tulee epäselvä tilanne, lopullinen päätös on aina erotuomarin. Sääntökirja kehottaa soveltamaan sääntöjä pelin hengen mukaisesti, joten pelaajilla on vastuu käyttäytymisestä ja kapteenilla keskeinen rooli.

Mistä sääntöjen virallinen teksti löytyy?

Sääntöjen alkuperäinen lähde on IFAB, ja suomenkielinen sääntökirja julkaistaan Palloliiton sivuilla vuosittain. Jos suomennoksen ja englanninkielisen tekstin välillä on ero, englanninkielinen teksti on määräävä. Sarjakohtaiset poikkeukset, kuten lasten pelimuotojen säännöt ja vaihtojen määrät, löytyvät Palloliiton kilpailumääräyksistä.