Ekenäs IF

Missä EIF pelaa kotiottelunsa?

Kotikenttä on Tammisaaren Säästöpankki Areena, ruotsiksi Ekenäs Sparbank Arena, osoitteessa Panimokatu 14 Tammisaaressa. Vanhempi nimi on Tammisaaren keskuskenttä, ja Ekenäs Centrumplan on sen aiempi ruotsinkielinen nimi. Katsomon kapasiteetista lähteet antavat eri lukuja, joten tarkka luku kannattaa tarkistaa seuran tai kaupungin omilta sivuilta. Ottelutiedot löytyvät seuran sivuilta osoitteesta eiffotboll.fi.

Kenttä on saanut isoja muutoksia pääsarjapaikan vuoksi. Yle kertoi syksyllä 2023, että vanhassa katsomossa oli tilaa yli 1 300 katsojalle mutta suurin osa paikoista oli ilman kattoa. Veikkausliiga vaati vähintään 1 500 katettua istumapaikkaa, kun katettuja paikkoja oli vain noin 300, ja tekonurmen piti läpäistä FIFA Quality Pro -testi. Liigan toimitusjohtaja piti pelaamista Tammisaaressa mahdottomana, ellei kenttää uudistettaisi. Raasepori päätti kaksivaiheisesta investointiohjelmasta: ensimmäisessä vaiheessa uusittiin nurmi ja rakennettiin lämmitys- ja kasteluratkaisut sekä valaistus, toisessa suunniteltiin katetun katsomon laajentamista 300 paikasta 1 500:aan.

Uusi lämmitetty tekonurmi rakennettiin kevään 2024 aikana vanhan tilalle. Se täyttää Palloliiton laatuvaatimukset ja hoitaa myös sadevesien ohjauksen, jotta kenttä pysyy kunnossa ympäri vuoden.

Seuran historia

Ekenäs Idrottsförening perustettiin vuonna 1905, ja jalkapallo on kuulunut lajivalikoimaan vuodesta 1907. Jalkapallojaoston säännöt hyväksyttiin yleiskokouksessa 6. helmikuuta 1908. Seura on yksi Länsi-Uudenmaan vanhimmista urheiluseuroista.

Vuonna 1930 EIF pelasi B-sarjassa, ja pääsarjassa seura oli ensimmäisen kerran vuonna 1933. Mestaruussarjaa oli silloin pelattu vasta muutaman kauden, ja Tammisaari oli yksi uusista paikkakunnista. Kausi päättyi kuitenkin tappioon kaikissa 14 ottelussa, ja seura putosi takaisin B-sarjaan. Sen jälkeen pääsarjapaikka odotti yli 90 vuotta.

Seuraavina vuosikymmeninä EIF pelasi alemmilla sarjatasoilla. Vuonna 2014 joukkue voitti nousukarsinnat Ykköseen, ja kaudet 2015–2022 se pelasi Ykkösessä sijoittuen kolmannen ja kahdeksannen sijan väliin.

Montako mestaruutta EIF on voittanut?

Miesten Suomen mestaruuksia EIF:llä on nolla, eikä seura ole voittanut Suomen Cuppiakaan. Suurimmat saavutukset ovat nousut ylemmille sarjatasoille.

Kaikkien Suomen mestareiden lista vuodesta 1909 on sivulla Suomen mestarit, ja alempien sarjojen kokonaiskuvaa kuvataan sivulla Ykkösliiga.

Nousu Veikkausliigaan 2023

Ratkaisu syntyi 2. lokakuuta 2023, kun EIF voitti TPS:n Turussa 3–1 ja varmisti nousun yhtä kierrosta ennen sarjan loppua. Seura voitti Ykkösen mestaruuden, nousi suoraan ilman karsintoja ja palasi pääsarjaan yli 90 vuoden tauon jälkeen.

Nousun jälkeen alkoi kamppailu pelipaikasta. Seura jätti liigalisenssihakemuksen Palloliitolle 10. marraskuuta 2023, ja Veikkausliigan lisenssit myönnettiin joulukuussa 2023 kaikkiaan kahdelletoista seuralle kaudelle 2024. Syksyllä 2023 seuran johto ei halunnut siirtää kotiotteluja muualle, koska se uskoi paikallisen yleisön jäävän pois vieraspaikkakunnilta.

Raasepori, kaupunki ja seura

Tammisaari kuuluu Raaseporiin, ja kaupungit yhdistyivät vuonna 2009. Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman kehui nousua ylpeänä ja otti itse yhteyttä Veikkausliigaan. Hän kuvasi tilannetta myönteiseksi ongelmaksi: seura ei välttämättä saisi liigan hienointa stadionia, mutta saisi sen, mitä pääsarja on kaivannut jo pitkään, eli tunnelman pienestä paikkakunnasta. Lopullinen päätös kentän uudistuksista oli kuitenkin kaupungin poliittisten päättäjien käsissä, koska ne piti sovittaa muihin investointeihin.

Seuran toimitusjohtaja Mika Niemi sanoi, että kentän tekonurmi oli asennettu vuonna 2016 ja että se oli koulujen päivittäisessä käytössä ja pelaamisessa kulunut elinkaarensa päähän. Uusiminen tarvitsi rahoitusta monelta taholta, ja alkusumman antoi entisen EIF-pelaajan Paul Akouokoun siirto Real Betisistä Olympique Lyoniin: siirtobonus oli vaatimaton mutta tuli tarpeeseen. Seura nojaa myös paikallisiin pienyrityksiin, ja pääyhteistyökumppanina oli Ekenäs Sparbank.

Ensimmäinen pääsarjakausi

Ennakkoarvioissa EIF:ää pidettiin suurimpana suorana putoajaehdokkaana. Suomifutis kuvasi ennen kautta 2024 joukkueen vahvuuksiksi viime kauden lopun kahdeksan perättäistä voittoa, kokeneen kapteenin Enoch Kofi Adun, jolla oli takanaan kolme Ruotsin mestaruutta ja yksi Tanskan mestaruus, sekä Kreikan pääsarjassa pelanneen maalivahdin. Heikkoutena oli puuttuva todistettu maalintekijä. Ykkösen voitto oli tullut neljän pisteen erolla IF Gnistaniin, ja valmentajana kautta aloitti Gabriel Xatart.

Koska kenttä ei ollut kauden alussa vielä valmis, seura pelasi alkukauden kotiottelunsa muualla ja palasi omalle kentälleen toukokuun puolivälin tienoilla. Ensimmäinen kotipeli Tammisaaressa pelattiin 12. toukokuuta Ilvestä vastaan.

Kausi 2024 ja sen jälkeen

Veikkausliigan ensimmäinen kausi kesti vain vuoden: EIF sijoittui kaudella 2024 kahdennentoista sijalle ja putosi. Kaudella 2025 se pelasi Ykkösliigassa ja sijoittui neljänneksi. Kaudella 2026 EIF on pelannut Ykkösliigassa, ja nykyisen sarjatilanteen näet sivulta Ykkösliiga.

Yle uutisoi myöhemmin, että seuran ja kaupungin välillä oli erimielisyys vuoden 2024 vuokrakatsomojen kustannuksista. Seura katsoi hoitaneensa velvoitteensa, ja kaupunki piti kyseistä vuotta erillisenä kuluna.

Värit ja vertailu muihin seuroihin

Seuran värit näkyvät sekä pelipaidoissa että verkkosivuilla. Kotipaita on vihreä, shortsit ja sukat valkoiset, vieraspaita valkoinen. Ruotsinkielisen nimen kantavia seuroja ovat myös IFK Mariehamn ja FF Jaro, ja Ykkösliigassa EIF kohtaa muun muassa KTP:n. Seuran nuoria pelaajia kehittää EIF Akademi.

EIF:n vaiheet muistuttavat siitä, että pääsarjapaikka ei riipu pelkästään pelaajista: kenttä, katsomo ja kaupungin tuki ratkaisevat yhtä paljon. Kenttien ja hallien merkitys näkyy myös espoolaisessa jalkapallossa, jonka olosuhteita ja varausmahdollisuuksia käsitellään sivulla Kentät ja hallit Espoossa. Espoon seurojen kokonaiskuvan saat sivulta Espoon seurat.