KTP

Missä KTP pelaa kotiottelunsa?

Kotikenttä on Arto Tolsa Areena Kotkan urheilukeskuksessa Puistotien varrella. Stadion on rakennettu vuoden 1952 Helsingin olympialaisia varten, ja nykyisen nimensä se sai noin vuonna 2000 kotkalaisen jalkapallolegendan Arto Tolsan mukaan. Kentän koko on 105 × 68 metriä, ja pinta on lämmitettävää tekonurmea, jossa on myös valaistus. Katsomoita on kolme, ja alueella on lisäksi nuorten harjoituskenttä sekä hiekkakenttä kesä- ja talvikäyttöön. Kentän ja hallien varaukset hoitaa Kotkan kaupungin liikuntapalvelut.

Uusin lisäys on vuonna 2024 valmistunut katettu aurinkokatsomo, jonka paikkamäärä on noin 1 500. Se korvasi vanhan puukatsomon, ja sen yhteyteen tuli pukuhuoneita, liiketilaa sekä VIP-tiloja, joiden rakentamista tuki myös UEFA. Koko stadionin kapasiteetista eri lähteet antavat eri lukuja, joten tarkka luku kannattaa tarkistaa seuran tai kaupungin omilta sivuilta. Ottelut ja liput löytyvät osoitteesta fcktp.fi.

Seuran historia

KTP perustettiin Kotkassa vuonna 1927, ja nimi kertoo työväenliikkeen juurista: Kotkan Työväen Palloilijat. Seura oli Suomen jalkapallon kärjessä 1950-luvun alussa.

Seuran tunnusvärit ovat vihreä ja valkoinen, ja pelipaidassa on perinteisesti vihreävalkoiset raidat, jotka ovat pysyneet mukana kaikkien nimenmuutosten ja yhdistymisten läpi. Suurin menestys osui 1950-luvun alkuun: KTP voitti Suomen mestaruuden vuosina 1951 ja 1952, ja vuosikymmenen lopulla alkoivat cupvoitot: 1958, 1961, 1967 ja 1980. Mestaruusjoukkue edustaa suomalaisen jalkapallon varhaista huippua, jolloin sarjan nimi ja muoto poikkesivat nykyisestä Veikkausliigasta. Mestaruudet on koottu sivulle Suomen mestarit ja cupin vaiheet sivulle Suomen Cup. Kaudella 1952 KTP päihitti myös FC Hakan pääsarjassa 8–0, ja se on yhä Hakan suurin pääsarjatappio.

Cupvoitto 1980 vei seuran Eurooppaan: kaudella 1981–82 KTP pelasi Cupin voittajien cupissa ranskalaista Bastiaa vastaan.

Mestaruusvuodet 1951 ja 1952

Seuran oman muistelun mukaan ensimmäinen mestaruus vuonna 1951 ratkesi vain pisteen erolla VIFK:hon, ja joukkue hävisi koko kauden aikana vain kerran, juuri VIFK:lle. Titteli oli vaikea uusia, mutta vuonna 1952 KTP pystyi siihen vielä suuremmalla erolla: VIFK jäi toiseksi neljän pisteen päähän, vaikka kotkalaiset kärsivät kauden aikana kaksi tappiota. Seuran omissa tarinoissa nostetaan yhdeksi legendaksi Into Koskimaa, joka kuului molempiin mestarijoukkueisiin. Mestarilistalla VIFK näkyy seuraavana mestarina vuonna 1953.

Montako mestaruutta KTP on voittanut?

KTP on voittanut miesten Suomen mestaruuden kaksi kertaa. Suomen Cupin se on voittanut neljä kertaa.

Kotkalaisen jalkapallon tunnetuin nimi on hyökkääjä Arto Tolsa, jonka mukaan stadion on nimetty. Hän aloitti KTP:ssä, siirtyi ammattilaiseksi belgialaiseen Beerschotiin ja palasi uransa loppuvaiheessa Kotkaan. Tarkat maali- ja ottelumäärät vaihtelevat lähteittäin, joten ne kannattaa tarkistaa seuran omasta historiasta.

Miksi seuran nimi on FC KTP?

Vuosituhannen vaihteessa Kotkassa toimi kaksi jalkapalloseuraa: KTP ja FC KooTeePee. Jälkimmäinen oli alun perin KTP:n varajoukkue, ja siitä tuli itsenäinen seura 2000-luvun taitteessa, kun KTP:n edustustoiminta oli päättynyt. Se nousi sittemmin Ykköseen. Vuonna 2013 kotkalainen jalkapallo yhdistettiin takaisin yhteen: seurat ilmoittivat 9. joulukuuta 2013 sopimuksesta, jolla FC KooTeePee ja KTP fuusioituivat nimellä FC KTP.

Seurojen oman perustelun mukaan ratkaisu selkeyttää kotkalaisen jalkapallon rakennetta ja palvelee kaikkia sidosryhmiä paremmin. Yhdistymisen jälkeen KTP oli emoseura ja FC KooTeePee sen jäsenseura. Uusi seura säilytti vihreävalkoiset raidat ja perinteisen tunnuksen, ja Ykkösen sarjapaikka siirtyi FC KTP:lle kaudeksi 2014. Aiemmin KTP:n yhteistyöseurana toiminut Peli-Karhut toimi uuden seuran varajoukkueena kolmannella sarjatasolla.

Hissiseura 2020-luvulla

Viime vuosien tarina on ollut vuoristorataa. KTP voitti Ykkösen vuonna 2022 ja varmisti nousun yhtä kierrosta ennen sarjan loppua voittamalla Ekenäs IF:n vieraissa 2–1. Veikkausliigan kausi 2023 päättyi kuitenkin viimeiseen sijaan ja paluuseen Ykkösliigaan.

Seuraava askel oli Ykkösliigan mestaruus 2024: joukkue keräsi 58 pistettä ja nousi takaisin pääsarjaan. Kaudella 2026 KTP johti Ykkösliigaa selvästi jo loppukauden alkaessa, ja nousu varmistui, kun sarjaa oli jäljellä vain muutama kierros. Vuonna 2025 KTP jäi Veikkausliigassa sarjan jälkipäähän ja hävisi nousu- ja putoamiskarsinnan TPS:lle 0–3 ja 2–3. Kaudella 2026 joukkue on pelannut Ykkösliigassa ja varmisti syyskuussa nousun takaisin pääsarjaan 1–1-tasapelillä Mikkelin Palloilijoita vastaan. Tasoittava maali tuli 89. minuutilla Petteri Forsellilta. Suomifutiksen mukaan KTP on tehnyt tämän ylös- ja alasliikkeen neljä kertaa vuosien 2020–21 jälkeen, ja siitä on tullut seuralle lempinimi hissijoukkue.

Kokonaisuutena vuodet 2020–2026 näyttävät tältä: Ykkönen 2020, Veikkausliiga 2021, Ykkönen 2022, Veikkausliiga 2023, Ykkösliiga 2024, Veikkausliiga 2025 ja Ykkösliiga 2026. Syyskuun 2026 nousun avainpelaajaksi on nostettu Petteri Forsell.

Mikä Ykkösliiga on, ja miksi sillä on väliä KTP:lle?

Ykkösliiga on Suomen toiseksi korkein sarjataso Veikkausliigan alapuolella. Siksi sarjan voitto tai toinen sija ratkaisee, pelaako seura seuraavana vuonna pääsarjassa vai ei. Samanlaisen reitin on käynyt myös Ekenäs IF, joka nousi pääsarjaan vuonna 2023 ja putosi sieltä seuraavana vuonna. Sarjojen tilanteet ja karsintapaikat löydät sivuilta Ykkösliiga ja Veikkausliiga.

Ajantasaisen sarjatilanteen ja otteluohjelman näet Ykkösliigan ja Veikkausliigan sivuilta, joten niitä ei kannata etsiä tästä tekstistä.